|
Paimennus
Aida on työlinjainen bordercollie ja sen vuoksi paimennus on
kuulunut
harrastuksiimme alusta alkaen. Voikin oikeastaan sanoa, että muut lajit
ovat yhteisiä harrastuksiamme, mutta paimennus on Aidan harrastus. Toki
olen itsekin innostunut lajista koiran myötä. Kun näkee oman koiran
toimivan hyvin alkuperäisessä
käyttötarkoituksessaan ei voi olla henkäisemättä ihastuksesta. Alusta alkaen minulle oli selvää, että kerran
haluan työlinjaisen koiran, tulee sen myös päästä toimimaan siinä
tarkoituksessa, johon sitä on jalostettu. Ei ole mitään kauniimpaa
katsottavaa kuin paimenkoira, joka antaa kaiken keskittymiskykynsä
lampaiden ohjaamiseen.
Aidan ns. silmä syttyi sen ollessa 11 -viikkoinen. Siitä lähtien olemme
pyrkineet kesäkaudella pääsemään vähintään parin viikon välein
kasvattajan luokse paimentamaan. Välillä on tullut pidempiä taukoja ja
välillä lyhyempiä. Loppukesästä 2006 Aidan paimennus on hyvällä
mallilla. Aidan sisko toimii työkoirana lammastilalla ja ehti jo alle
puolitoistavuotiaana suorittamaan perusradan. Sama koe on meilläkin
tavoitteena, mutta koe menee kyllä reilusti vuoden 2007 puolelle, koska
emme pääse harjoittelemaan tarpeeksi usein.
Aida ei ole koskaan ollut kiinnostunut
autojen, pyörien tai lenkkeilijöiden jahtaamisesta. Uskallan väittää,
että asia olisi toisin ellei se olisi pennusta pitäen päässyt tekemään
tuttavuutta lampaiden kanssa. Aidalle on täysin selvää mihin
tarkoitukseen paimennusominaisuuksia käytetään ja mihin ei. Toki
ominaisuuden pulpahtavat välillä pinnalle sellaisissakin tilanteissa,
joissa niitä ei kaivattaisi, kuten tokoharjoituksissa koira muuttuu
joskus "jähmeäksi" palkkaa odottaessaan. Pääsääntöisesti kuitenkin voi
sanoa, että ne ominaisuudet, jotka tekevät Aidasta hyvän paimenkoiran,
tekevät siitä myös hyvän harrastuskoiran muihin lajeihin.
|