|
Koirien neurologiset sairaudet
Muistiinpanot kirjoitti Elina Mälkiä
Huhtikuun 3. päivä 2005 pidettiin Canis Mythoksen järjestämän
kasvattajaluentosarjan kolmas osa. Päivän aikana Eläinsairaala Aistin
lääkärit, neurologian erikoislääkäri Sigitas Cizinauskas ja neurologiaan
erikoistuvat eläinlääkärit Tarja Jokinen sekä Ranno Viitmaa luennoivat
koko päivän ajan koirien perinnöllisistä neurologisista sairauksista ja
siitä miten ne tulisi ottaa huomioon koirien kasvatuksessa. Aiheina
olivat mm. koiran epilepsia, pikkuaivojen sairaudet, kuurous ja
selkäsairaudet.
Pikkuaivojen sairaudet
- pikkuaivoissa tapahtuu liikeiden hienosäätö
- osallistuu neurologisissa tutkimuksissa uhkausrefleksin toimintaan
- tyypilliset oireet liikkeissä, hypermetria (nostelee jalkoja liikaa),
ataksia (humalaisen kävely), tärinä (etenkin aikomus värinä, pahenee - -
- silloin kun eläin yrittää keskittyä johonkin, haistelee, rupeaa
syömään)
- ei koskaan aiheuta halvaantumisia
- asentotuntoreaktioissa testataan miten koira reagoi jalkojen asentojen
muuttumiseen
- aikaisemmin ajateltiin, että white shaker on vain pienten valkoisten
koirien sairaus, mutta se voi esiintyä kaiken kokoisilla ja värisillä
koirilla, saattaa olla autoimmuuni, ennuste hyvä, lääkityksellä
yritetään vahvistaa immuunipuolustusta ja diatsepaamilla saada tärinää
pois
- asentotunto = tieto siitä missä jalat on
- pikkuaivot ovat herkkiä myrkytykselle, voi saada kasvista tms.
- pikkuaivojen abiotrofia = rappeumasairaus, pikkuaivojen kuorikerroksen
solut rappeutuu
- oireiden alkamisikä ja etenemisnopeus vaihtelevat
- on veikattu perinnölliseksi sairaudeksi
- voi alkaa myös vasta aikuisena
- oireet voi edetä viikoissa, kuukausissa tai vuosissa
- aina etenee, ei ole lääkitystä
Muita pikkuaivosairauksia
- kehityshäiriöt (hypoplasia, pikkuaivot pienet jo syntyessä)
- kasvaimet (voi olla sikiöaikaisia kasvaimia)
- tulehdukselliset (esim. parvo, herpes, granulomatoosi)
- trauma
Jos koira on hyvin depressoitunut, ongelma voi olla ennemminkin
aivorungossa, koska pikkuaivosairaudet eivät vaikuta yleensä koiran
mielentilaan.
Neurologisessa tutkimuksessa yleensä katsotaan:
pieniverenkuva (valkosolujen erittelylaskenta, punasoluarvot)
seerumnäyte (maksa- ja munuaisarvot)
elektrolyytit
kolesteroli
Vestibulaari syndrooma (tasapainoelinten ongelmat)
- järjestelmän tarkoituksena on antaa tietoa siitä, missä järjestyksessä
pää on
- sairaudet ovat aika yleisiä
- oireet voivat olla aika voimakkaita, voidaan joutua menemään ensiapuun
- sisäkorvassa on tasapainoelimen perifeerinen osuus
- aivojen puolella sentraalinen osa
- jos tasapaino toimii molemmissa sisäkorvissa hyvin, pää on suorassa,
jos toisessa korvassa tasapaino ei toimi, se puoli kääntyy alaspäin
- tärkeää tunnistaa oireet
- ongelmat pitää paikallistaa
- sen jälkeen etiologia ja suunnitelma/hoito
- pahemmat oireet voivat tuottaa hyvän tuloksen ja suht hyvät oireet
voivat tuoda huonommat tulokset
Kuurous ja kuuleminen
jos vain toinen korva kuulee, niin viesti menee silti molempiin
aivopuoliskoihin
Kuurouden jaottelu:
- perifeerinen (johtuu korvasta, tai hermon toiminnasta)/sentraalinen
(aivoissa)
- perinnöllinen/hankittu (korvatulehdukset tms)
- synnynnäinen (ei välttämättä perinnöllinen)/myöhemmin ilmenevä
- sensorineuraalinen/konduktiivinen (esim. kiinninnäinen korvakäytävä)
- aivojen aiheuttama ei ole merkittävä, koska potilaalla on silloin
muita oireita
- pentujen kuurous/aikuisiän kuurous
Pennut:
- synnynnäinen
- yleensä sensorineuraalinen
- periaatteessa synnynnäinen konduktiivinen kuurous mahdollista eli
ääniaalto ei kulkeudu perille, voi johtua kehityshäiriöstä, mutta
erittäin harvinaista
- monilla koiraroduilla, perinnöllisyys? (osalla pystytty todistamaan,
ei kaikilla)
- valkoisuutta aiheuttavat geenit
- siniset silmät
- kuurot vanhemmat
- myös hankittua
- mitä enemmän piepaldia, eli pigmentittömyttä aiheuttava geeni, sitä
enemmän kuuroutta
- esim. emän tiineysaikana syödyt lääkkeet voivat aiheuttaa kuuroutta
pennuille
- merlegeeni (collie, sheltti, tanskandoggi)
- piebald geeni (bulli, samojedi, grey, beagle, bulldoggi,
dalmatialainen, egnlanninsetteri)
- muut (dobermanni, puli)
- stria vasculariksen rappeutuminen (valkoisuus)
- kuuloreseptorien rappeutuminen
- rappeutuminen täydellistä 6-8 vko iässä
- albiinoilla ei suurempaa kuurous riskiä
Aikuiset:
- yleensä hankittua
- konduktiivinen
- sensorineuraalinen
- ototoksisuus (paikallisesti/veren kierron mukana, yleensä pysyvä
kuurous)
- vanhuus (progressiivinen, oireet voi ilmaantua nopeasti)
- traumat (esim. murtuma, yleensä toispuoleinen)
- melu jne. (intensiteetti ja kesto vaikuttaa, yleensä paranee)
- infektio (voi olla samanaikaisia vestibulaari oireita, pitkä kestoinen
antibioottihoito systeemisesti)
- mikäli kuuloreseptorit tuhoutuu, ne eivät koskaan enää palaudu
- jos tärykalvo on rikki, ei saisi laittaa korvaan mitään aineita
- 6-8 vkon ikään asti kuulo kehittyy, joten se saattaa olla herkempi
vaurioitumaan, koiralla on melun varalta suojausjärjestelmä, äkkiä
tuleva kova ääni on pahempi, koska siihen ei koira voi varautua ja
suojautua
- suutulehduksen kautta voi tulehdus siirtyä sisäkorvaan
Selkäsairaudet
- jos halutaan nähdä selkäydin, pitää tehdä varjoainekuvaus
- ei ole olemassa ranskanbuldoggeja joilla ei olisi nikamamuutoksia
Epilepsia
Kohtaukset
-episodiset, uusiutuvat, tajunnan, motoriikan, sensoriikan, autonomisen
hermoston toiminnan tai käyttäytymisen häiriön kohtaukset
- yksi yleisimmistä neurologisista ongelmista
- vaikea koiran omistajalle
Etiologia:
- symptomaattinen epilepsia (esim. aivokasvain)
- idiopaattinen epilepsia
Kliininen kuva:
- paikallinen (fokaalinen, ainoastaan tietty aivoalue on aktiivinen,
esim. vain pään alue tärisee)
- yleistynyt (generalisoitunut, molemmilla aivopuoliskoilla epänormaalia
aivotoimintaa)
- usein kohtaus alkaa paikallisesti, mutta myöhemmin yleistyy
- kohtaukset itsessään voivat aiheuttaa aivomuutoksia, jotka voivat
kadota vuorokauden kuluessa
Lokalisaatio:
- neurologinen ongelma? kyllä
- Missä? Aivoissa, isot aivot
Tutkimussuunnitelma:
- verinäytteet (veren biokemia, kolesteroli, maksa- ja munuaisarvot,
elektrolyytit, myös, jos voidaan epäillä maksasairautta sappihapponäyte)
- virtsanäyte
- aivo-selkäydinnestenäyte
- aivosähkökäyrä (65-86 % aidon epilepsian kyseessä ollessa, näkyy
epilepsia muutoksia)
- aivojen magneettikuvaus
- idiopaattinen epilepsia yleisin syy kohtauksiin
todennäköisesti perinnöllinen tausta (rotukohtainen vaihtelu)
perinnöllisyysmalli vaihtelee roduittain
Hoito:
- yleensä suositellaan aloittamaan hoito silloin kun kohtauksia on alle
6-8 kk välein tai kun kohtauksia tulee useita saman vuorokauden aikana
epilepsia lääkitys (esim. fenobarbitaali)
- oireet heijastuvat toiselle puolelle, eli jos reagoi huonosti oikean
silmän uhkausvasteeseen tai ei käännä oikean puolen jalkaa, on vika
vasemmassa aivopuoliskossa (isot aivot)
Symptomaattisen epilepsian syyt
- aivojen ulkopuoliset/sisäiset syyt
- sama tutkimussuunnitelma
- meningioma-kasvain, yleinen pitkäkuonoisilla koirilla
hoitona kirurgia ja lääkitys
- epilepsia ei ole puhelindiagnoosi
- perusteellisella yleis- ja neurologisella tutkimuksella voi päästä
aika pitkälle diagnoosin kanssa
- tarkka diagnoosi on erittäin tärkeä tehokkaan hoidon kannalta
- aivokasvaimet voivat usein aiheuttaa epileptisiä kohtauksia
Fysioterapia
- fysioterapialla ei tehdä ihmeitä, mutta voidaan nopeuttaa ja parantaa
toipumista
- paras tulos saavutetaan, kun eläinlääkäri ja fysioterapeutti toimivat
yhdessä
- voidaan käyttää mm. keskus- ja ääreishermostosta johtuvissa ongelmiss
otetaan huomioon:
- lääkärin tekemä diagnoosi (pitää tietää, ettei tehdä haittaa koiralle)
- aloituskohta
- asiakkaan sietokyky
- tavoitteena tulos, joka on omistajan tavoittelema (kotikoiran ja
työkoiran omistajalla erilainen tavoite)
Keinot:
- elektroninen stimulointi
- opetetaan koiraa kävelemään ja harjoittamaan jalkojaan
- hieronta
- kylmä- ja kuumahoidot
- parannetaan asentotuntoa
- vesiterapia
Hieronta: mobilisoidaan jalkaa, riippuu siitä mitä potilas tarvitsee
Kylmä- ja kuumahoidot: käytetään maalaisjärkeä
Sähköhoito: jos lihaksessa ollut puutteellinen hermotus, uudelleen
koulutetaan lihas toimintaan
Asennon ja liikeen harjoittelu: yleensä takajalat ongelmana ja silloin
autetaan ja tuetaan koiraa, aletaan opettaa asioita alusta.
Takaisin
koirakirjastoon
|
