narulelu.com

Etusivu

Elina

Aida

Uutiset

Narulelut

Koirakirjasto

Galleria

Muistoissa

Vieraskirja

Linkit



Koirien neurologiset sairaudet



Muistiinpanot kirjoitti Elina Mälkiä

Huhtikuun 3. päivä 2005 pidettiin Canis Mythoksen järjestämän kasvattajaluentosarjan kolmas osa. Päivän aikana Eläinsairaala Aistin lääkärit, neurologian erikoislääkäri Sigitas Cizinauskas ja neurologiaan erikoistuvat eläinlääkärit Tarja Jokinen sekä Ranno Viitmaa luennoivat koko päivän ajan koirien perinnöllisistä neurologisista sairauksista ja siitä miten ne tulisi ottaa huomioon koirien kasvatuksessa. Aiheina olivat mm. koiran epilepsia, pikkuaivojen sairaudet, kuurous ja selkäsairaudet.


Pikkuaivojen sairaudet


- pikkuaivoissa tapahtuu liikeiden hienosäätö
- osallistuu neurologisissa tutkimuksissa uhkausrefleksin toimintaan
- tyypilliset oireet liikkeissä, hypermetria (nostelee jalkoja liikaa), ataksia (humalaisen kävely), tärinä (etenkin aikomus värinä, pahenee - - - silloin kun eläin yrittää keskittyä johonkin, haistelee, rupeaa syömään)
- ei koskaan aiheuta halvaantumisia
- asentotuntoreaktioissa testataan miten koira reagoi jalkojen asentojen muuttumiseen
- aikaisemmin ajateltiin, että white shaker on vain pienten valkoisten koirien sairaus, mutta se voi esiintyä kaiken kokoisilla ja värisillä koirilla, saattaa olla autoimmuuni, ennuste hyvä, lääkityksellä yritetään vahvistaa immuunipuolustusta ja diatsepaamilla saada tärinää pois
- asentotunto = tieto siitä missä jalat on
- pikkuaivot ovat herkkiä myrkytykselle, voi saada kasvista tms.
- pikkuaivojen abiotrofia = rappeumasairaus, pikkuaivojen kuorikerroksen solut rappeutuu
- oireiden alkamisikä ja etenemisnopeus vaihtelevat
- on veikattu perinnölliseksi sairaudeksi
- voi alkaa myös vasta aikuisena
- oireet voi edetä viikoissa, kuukausissa tai vuosissa
- aina etenee, ei ole lääkitystä


Muita pikkuaivosairauksia

- kehityshäiriöt (hypoplasia, pikkuaivot pienet jo syntyessä)
- kasvaimet (voi olla sikiöaikaisia kasvaimia)
- tulehdukselliset (esim. parvo, herpes, granulomatoosi)
- trauma

Jos koira on hyvin depressoitunut, ongelma voi olla ennemminkin aivorungossa, koska pikkuaivosairaudet eivät vaikuta yleensä koiran mielentilaan.

Neurologisessa tutkimuksessa yleensä katsotaan:
pieniverenkuva (valkosolujen erittelylaskenta, punasoluarvot)
seerumnäyte (maksa- ja munuaisarvot)
elektrolyytit
kolesteroli


Vestibulaari syndrooma (tasapainoelinten ongelmat)

- järjestelmän tarkoituksena on antaa tietoa siitä, missä järjestyksessä pää on
- sairaudet ovat aika yleisiä
- oireet voivat olla aika voimakkaita, voidaan joutua menemään ensiapuun
- sisäkorvassa on tasapainoelimen perifeerinen osuus
- aivojen puolella sentraalinen osa
- jos tasapaino toimii molemmissa sisäkorvissa hyvin, pää on suorassa, jos toisessa korvassa tasapaino ei toimi, se puoli kääntyy alaspäin
- tärkeää tunnistaa oireet
- ongelmat pitää paikallistaa
- sen jälkeen etiologia ja suunnitelma/hoito
- pahemmat oireet voivat tuottaa hyvän tuloksen ja suht hyvät oireet voivat tuoda huonommat tulokset


Kuurous ja kuuleminen

jos vain toinen korva kuulee, niin viesti menee silti molempiin aivopuoliskoihin

Kuurouden jaottelu:
- perifeerinen (johtuu korvasta, tai hermon toiminnasta)/sentraalinen (aivoissa)
- perinnöllinen/hankittu (korvatulehdukset tms)
- synnynnäinen (ei välttämättä perinnöllinen)/myöhemmin ilmenevä
- sensorineuraalinen/konduktiivinen (esim. kiinninnäinen korvakäytävä)

- aivojen aiheuttama ei ole merkittävä, koska potilaalla on silloin muita oireita
- pentujen kuurous/aikuisiän kuurous

Pennut:
- synnynnäinen
- yleensä sensorineuraalinen
- periaatteessa synnynnäinen konduktiivinen kuurous mahdollista eli ääniaalto ei kulkeudu perille, voi johtua kehityshäiriöstä, mutta erittäin harvinaista
- monilla koiraroduilla, perinnöllisyys? (osalla pystytty todistamaan, ei kaikilla)
- valkoisuutta aiheuttavat geenit
- siniset silmät
- kuurot vanhemmat
- myös hankittua
- mitä enemmän piepaldia, eli pigmentittömyttä aiheuttava geeni, sitä enemmän kuuroutta
- esim. emän tiineysaikana syödyt lääkkeet voivat aiheuttaa kuuroutta pennuille
- merlegeeni (collie, sheltti, tanskandoggi)
- piebald geeni (bulli, samojedi, grey, beagle, bulldoggi, dalmatialainen, egnlanninsetteri)
- muut (dobermanni, puli)
- stria vasculariksen rappeutuminen (valkoisuus)
- kuuloreseptorien rappeutuminen
- rappeutuminen täydellistä 6-8 vko iässä
- albiinoilla ei suurempaa kuurous riskiä

Aikuiset:
- yleensä hankittua
- konduktiivinen
- sensorineuraalinen
- ototoksisuus (paikallisesti/veren kierron mukana, yleensä pysyvä kuurous)
- vanhuus (progressiivinen, oireet voi ilmaantua nopeasti)
- traumat (esim. murtuma, yleensä toispuoleinen)
- melu jne. (intensiteetti ja kesto vaikuttaa, yleensä paranee)
- infektio (voi olla samanaikaisia vestibulaari oireita, pitkä kestoinen antibioottihoito systeemisesti)
- mikäli kuuloreseptorit tuhoutuu, ne eivät koskaan enää palaudu
- jos tärykalvo on rikki, ei saisi laittaa korvaan mitään aineita
- 6-8 vkon ikään asti kuulo kehittyy, joten se saattaa olla herkempi vaurioitumaan, koiralla on melun varalta suojausjärjestelmä, äkkiä tuleva kova ääni on pahempi, koska siihen ei koira voi varautua ja suojautua
- suutulehduksen kautta voi tulehdus siirtyä sisäkorvaan


Selkäsairaudet

- jos halutaan nähdä selkäydin, pitää tehdä varjoainekuvaus
- ei ole olemassa ranskanbuldoggeja joilla ei olisi nikamamuutoksia


Epilepsia

Kohtaukset
-episodiset, uusiutuvat, tajunnan, motoriikan, sensoriikan, autonomisen hermoston toiminnan tai käyttäytymisen häiriön kohtaukset

- yksi yleisimmistä neurologisista ongelmista
- vaikea koiran omistajalle

Etiologia:
- symptomaattinen epilepsia (esim. aivokasvain)
- idiopaattinen epilepsia

Kliininen kuva:
- paikallinen (fokaalinen, ainoastaan tietty aivoalue on aktiivinen, esim. vain pään alue tärisee)
- yleistynyt (generalisoitunut, molemmilla aivopuoliskoilla epänormaalia aivotoimintaa)
- usein kohtaus alkaa paikallisesti, mutta myöhemmin yleistyy
- kohtaukset itsessään voivat aiheuttaa aivomuutoksia, jotka voivat kadota vuorokauden kuluessa

Lokalisaatio:
- neurologinen ongelma? kyllä
- Missä? Aivoissa, isot aivot

Tutkimussuunnitelma:
- verinäytteet (veren biokemia, kolesteroli, maksa- ja munuaisarvot, elektrolyytit, myös, jos voidaan epäillä maksasairautta sappihapponäyte)
- virtsanäyte
- aivo-selkäydinnestenäyte
- aivosähkökäyrä (65-86 % aidon epilepsian kyseessä ollessa, näkyy epilepsia muutoksia)
- aivojen magneettikuvaus

- idiopaattinen epilepsia yleisin syy kohtauksiin
todennäköisesti perinnöllinen tausta (rotukohtainen vaihtelu)
perinnöllisyysmalli vaihtelee roduittain

Hoito:
- yleensä suositellaan aloittamaan hoito silloin kun kohtauksia on alle 6-8 kk välein tai kun kohtauksia tulee useita saman vuorokauden aikana epilepsia lääkitys (esim. fenobarbitaali)

- oireet heijastuvat toiselle puolelle, eli jos reagoi huonosti oikean silmän uhkausvasteeseen tai ei käännä oikean puolen jalkaa, on vika vasemmassa aivopuoliskossa (isot aivot)

Symptomaattisen epilepsian syyt
- aivojen ulkopuoliset/sisäiset syyt
- sama tutkimussuunnitelma

- meningioma-kasvain, yleinen pitkäkuonoisilla koirilla
hoitona kirurgia ja lääkitys


- epilepsia ei ole puhelindiagnoosi
- perusteellisella yleis- ja neurologisella tutkimuksella voi päästä aika pitkälle diagnoosin kanssa
- tarkka diagnoosi on erittäin tärkeä tehokkaan hoidon kannalta
- aivokasvaimet voivat usein aiheuttaa epileptisiä kohtauksia


Fysioterapia

- fysioterapialla ei tehdä ihmeitä, mutta voidaan nopeuttaa ja parantaa toipumista
- paras tulos saavutetaan, kun eläinlääkäri ja fysioterapeutti toimivat yhdessä
- voidaan käyttää mm. keskus- ja ääreishermostosta johtuvissa ongelmiss

otetaan huomioon:
- lääkärin tekemä diagnoosi (pitää tietää, ettei tehdä haittaa koiralle)
- aloituskohta
- asiakkaan sietokyky
- tavoitteena tulos, joka on omistajan tavoittelema (kotikoiran ja työkoiran omistajalla erilainen tavoite)

Keinot:
- elektroninen stimulointi
- opetetaan koiraa kävelemään ja harjoittamaan jalkojaan
- hieronta
- kylmä- ja kuumahoidot
- parannetaan asentotuntoa
- vesiterapia

Hieronta: mobilisoidaan jalkaa, riippuu siitä mitä potilas tarvitsee

Kylmä- ja kuumahoidot: käytetään maalaisjärkeä

Sähköhoito: jos lihaksessa ollut puutteellinen hermotus, uudelleen koulutetaan lihas toimintaan

Asennon ja liikeen harjoittelu: yleensä takajalat ongelmana ja silloin autetaan ja tuetaan koiraa, aletaan opettaa asioita alusta.




Takaisin koirakirjastoon

 

Copyright Elina Mälkiä elina.malkia@gmail.com