|
Mitä on BARF?
Kirjoittanut Elina Mälkiä
BARF-ruokintaa voidaan helpommin kutsua myös raakaruokinnaksi. Sana BARF
tulee englanninkielisistä sanoista Bones And Raw Food (luut ja
raakaruoka) tai Biologically Appropriate Raw Food (biologisesti sopivaa
raakaruokaa) ja sanat BARF, barffaaja ja barffaus ovat vakiintuneet myös
suomalaisten raakaruokkijoiden käyttämiin termeihin. Tämän
ruokintamuodon esiintuojana on toiminut ennen kaikkea australialainen
eläinlääkäri Ian Billinghurst.
Koko ajatus lähtee siis siitä, että koiran ruokinnassa mukaillaan sitä
ruokailutottumusta, jota koirien esi-isät eli sudet ovat noudattaneet
vuosisatojen ja tuhansien ajan. Tätä tukee se, että koirien
ruoansulatuselimistö ei ole vuosien varrella muuttunut domestikoitumisen
myötä. Koirille siis tarjoillaan pääosin raakoja lihaisia luita
(muodostaa 60-80 % ruokavaliosta), raakoja sisäelimiä ja kasvissosetta,
joka jäljittelee kasvissyöjäsaaliseläimen mahalaukun sisältöä. Tämän
lisäksi koirille toki annetaan paljon muutakin esim. kalaa, kananmunia,
hapanmaitotuotteita ja ruokkijasta riippuen erilaisia lisäravinteita.
Tärkeää ”oikeassa” barffauksessa on, etteivät viljat tai teolliset ruoat
kuulu pääsääntöiseen ruokavalioon. Täysin hyväksyttävää on kuitenkin
antaa koiralle silloin tällöin erilaisia (myös viljaa sisältäviä)
ruoantähteitä yms. Tärkeintä on kuitenkin se, että koira voi hyvin ja
koirienkin kohdalla pätee sanonta; olet mitä syöt!
Faktaa on, että suuri osa maailman koirista ruokitaan tänä päivänä
pääsääntöisesti viljapohjaisella, teollisella kuivamuonalla. Suuri osa
näistä koirista voi vallan mainiosta. Faktaa on myös se, että allergiat
ja etenkin vilja-allergiat ovat lisääntyneet viime vuosina koirilla
huimaa vauhtia. Monet näiden koirien omistajista ovat löytäneet avun
raakaruokinnasta. Monet muutkin koiran omistajat ovat siirtyneet
raakaruokintaan, vaikka heidän koirillaan ei olekaan ollut mitään
varsinaisia ongelmia. Kyllähän sitä tuntee antavansa koiralleen ihan
oikeaa ruokaa, kun tarjoilee koiralleen broilerin siipiä, lihaisia
rintaluita, rustoja, maksaa, sydäntä, jauhelihaa, kalaa, kasvissosetta
jne. sen sijaan, että vain mittaisi oikean desilitra- tai grammamäärän
kuivamuonapussista päivästä toiseen. Itse tosin syötän koirilleni
raakaruoan lisäksi myös NEU:ta, joka on erittäin hyvä vaihtoehto
kuivamuonalle ja myös raakaruoalle.
Koiran ruoansulatus
Koiran, kuten ihmisenkin, ruoansulatuselimistö koostuu suusta,
ruokatorvesta, mahalaukusta, ohutsuolesta ja paksusuolesta.
Ruuansulatuselimistössä tapahtuu ruoan pilkkoutuminen ja imeytyminen.
Koiran mahalaukku on hapan. Sen ph on 1-2. Mahalaukun tärkein entsyymi
on pepsiini, joka hajottaa valkuaista. Suurin ero meidän
ruoansulatuselimistöömme on, se että koiran (lihansyöjän)
ruoansulatuskanava on paljon lyhyempi kuin ihmisen. Toisten lähteiden
mukaan esim. pavut ja herneet eivät ehtisi tämän vuoksi sulaa lainkaan
koiran ruoansulatuselimistössä, vaan päinvastoin voivat aiheuttaa
vaikean sulavuutensa vuoksi vatsavaivoja koiralle. Tämä tuntuu kuitenkin
olevan yksilöllistä, kuten monet muutkin ruoansulatukseen liittyvät
asiat.
Läpimenoajat
Ruoan läpimenoajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ruoan syömisestä
suolistosta ulosteena ulostulemiseen. Koirilla tämä aika vaihtelee
hyvinkin paljon. Sen sanotaan vaihtelevan 12-60 tunnin välillä.
Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että illalla syöty tulee aamulla ulos
eli aika on reilusti lähempänä 12 kuin 60 tuntia.
Ruoan kulkeutumiseen elimistön läpi vaikuttaa mm. yksilön aktiivisuus ja
fysiologinen tila, sekä ruoan määrä ja laatu. Raakaruokaa syövien
koirien ulostemäärät ovat yleensä huomattavan pienet verrattuna
kuivamuonaan.
Syöminen on toki yksilöllistä, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa
koirien syövän nopeasti, hotkimalla. Koiran mahalaukku on suuri ja sinne
mahtuu hyvinkin paljon ruokaa, sanotaan että jopa 20-30 % koiran
painosta. Onhan koirien esi-isien yleensä täytynyt syödä paljon ruokaa
kerrallaan, koska ruoan saanti on ollut usein epämääräistä ja
mahdollisuuksien mukaan on ollut pakko syödä ruokaa niin paljon kuin
sitä on ollut saatavilla.
Suolitukos – kuinka ehkäistä?
Kaikessa ruokinnassa on riskinsä. Suolitukoksia on ollut myös koirilla,
jotka syövät vain kuivamuonaa. Samoin tukos voi syntyä mistä tahansa
ei-suolistoon kuuluvasta esineestä eli esimerkiksi sukasta, lelun
palasesta, kivestä jne. Raakaruokintaa ajatellen suurin riski
suolitukoksen syntyyn on todennäköisesti koiralla, joka syö sekä
kuivamuonaa, että lihaisia luita. Tässä tapauksessa on erittäin tärkeää
antaa kuivaruoka (ja viljat) ja lihaiset luut pitkällä aikavälillä
(mielellään 12 tuntia) toisistaan, koska ruokien läpimenoajat ovat
täysin erilaiset. Kuivamuona on ”valmiiksi” pureskeltua, nopeasti
sulavaa ruokaa, kun taas lihaiset luut vaativat pitkän sulamisajan
koiran suolistossa. Jos koiralle annetaan lihaisia luita ja se hotkaisee
vahingossa tai ahneuksissaan liian ison palasen luuta, se yleensä
oksentaa tämän palasen (joka jää pyörimään vatsalaukkuun, eikä kulkeudu
lainkaan suolistoon), kun vatsalaukku alkaa muuten olla tarpeeksi tyhjä.
Mikäli koiralle annetaan kuivamuonaa ennen kuin se ehtii oksentaa
sulamattoman palasen, kuivamuonamassa työntää tämän palasen suolistoon,
jolloin suolitukos saattaa päästä syntymään. Luiden kanssa ei kannata
antaa samaan aikaan muuta kuin korkeintaan lihaa, jos luut ovat kovin
lihattomia.
Aloitus
Jos olet päättänyt siirtää koirasi BARF-ruokintaan, olet jo pitkällä.
Tärkeintä on kuitenkin oma päätöksesi, kukaan muu ei voi, eikä saa,
tehdä sitä puolestasi, koska sinulla on vastuu koirasi ruokinnasta.
Kannattaa perehtyä aiheeseen kunnolla, perusperiaatteet oppii nopeasti.
Useiden kirjojen lukeminen tai kuukausien opiskelu ei ole tarpeellista,
ellet itse sitä halua, mutta moni innostuu aiheesta enemmän ja haluaa
oppia paljon lisätietoa.
Periaatteessa kuitenkin tarvitset tietoa koiran ravinnontarpeista,
maalaisjärkeä ja oman koirasi lukutaitoa. Sinun pitää itse pystyä
näkemään milloin koirasi voi hyvin. Saat varmasti paljon neuvoja useilta
eri tahoilta, osa niistä on varmasti hyviä, mutta eivät kaikki. Tulet
varmasti ainakin huomaamaan kuinka epäluuloisesti suuri osa ihmisistä
suhtautuu lihaisten luiden syöttämiseen. Mitä enemmän opit asiasta, sitä
paremmin pystyt suodattamaan myös hyvät neuvot huonoista.
Monet siirtyvät barffaukseen suoraan, ilman sen kummempia
alkuvalmisteluja. Sinäkin voit halutessasi tehdä niin, etenkin jos
koirasi on jo tottunut syömään raakaa jauhelihaa, luita ja sisäelimiä ja
sillä on melko teräksinen vatsa.
Jos sinulla taas on aikuinen, kuivamuonaa koko ikänsä syönyt koira, joka
ei ole tottunut erilaisiin ruokiin, voit aloittaa esim. seuraavalla
tavalla (oletuksena on, että koira syö kaksi kertaa päivässä barffiin
siirtyessään):
1. päivä
Laita molemmilla aterioilla kuivamuonan sekaan raakaa jauhelihaa.
Ensimmäisellä kerralla vain hieman, toisella kerralla vähän enemmän.
2. päivä
Laita toisella aterialla kuivamuonan sekaan kasvissosetta ja toisella
aterialla hieman sisäelimiä (esim. naudanmahaa, joka auttaa koiran
vatsan toimintaa. Maksa on melko voimasta, joten sitä ei kannata käyttää
aluksi ainakaan kovin paljoa.).
3. päivä
Anna koiralle toisena ateriana jauheliha- ja kasvissosesekoitusta.
4. päivä
Korvaa päivän toinen ateria lihaisilla luilla (suosittelen aloittamaan
broilerinsiivillä). Aterioiden välissä tulisi olla mielellään ainakin
10-12 tuntia aikaa. Anna aluksi mieluummin liian pieni annos, kuin liian
iso annos lihaisia luita, jotta koiran vatsa saa aikaa totutella luihin.
Ota myös huomioon, että on koiria, joiden vatsa ei yksinkertaisesti
kestä minkään raa'an ruuan sekoittamista kuivamuonaan, edes jauhelihan
tai kasvissoseiden. Jos koirasi vatsa reagoi yllä esittämääni
totutteluun voimakkaasti, kokeile jättää kuivamuona kokonaan pois tai
korvaa se vaikkapa puuro/riisipohjaisella kotiruoalla, ellet halua heti
jättää nappuloita pois ruokavaliosta.
Tällaista rytmiä voi jatkaa jonkin aikaa, jos se on sinulle helpompi
(toiset omistajat tarvitsevat totutteluajan, vaikka koira ei
tarvitsisikaan) tai sitten siirtyä suoraan muutaman päivän totuttelun
jälkeen raakaruokintaan. Tämä on myös koirakohtaista. Toisella koiralla
voi mennä vatsa pahastikin sekaisin, ellet totuta sitä pikkuhiljaa
erilaisiin ruokiin, kun taas toisen koiran voi siirtää kertaheitolla
barffille ilman mitään totuttelemista. Pienestä ripulista ja
oksentelusta ei pidä pelästyä. Kaikilla ei sellaista esiinny, mutta se
ei ole myöskään mitenkään tavatonta alkuvaiheessa.
Tärkeää on kuitenkin edetä rauhallisesti eri raaka-aineiden suhteen,
vaikka aluksi voi tehdä mieli kokeilla paljon kaikkea uutta. Aluksi
kannattaa syöttää vain yhdenlaisia lihaisia luita, yhtä sisäelintä ja
muutamia raaka-aineita kasvissoseessa. Myös hapanmaitotuotteita voi
syöttää, jos haluaa (muistathan kuitenkin antaa koirallesi
hyla-tuotteita). Halutessasi voit antaa koiralle myös
maitohappobakteereita. Kun koiran vatsa voi hyvin (jälleen on
yksilöllistä kuinka kauan tähän menee aikaa) ja se on tottunut uuteen
ruokavalioon, voit alkaa kokeilemaan uusia lihaisia luita, sisäelimiä ja
tehdä monipuolisia kasvissoseita.
Huom!
Kun koiralle ruvetaan syöttämään raakaa ruokaa ja sen ruokavalio
uudistetaan lähes kertarysäyksellä, saattavat mahdolliset ongelma-alueet
pahentua hetkellisesti. Koiralla voi olla vatsa- ja suolisto-ongelmia,
iho voi kutista tai hilseillä, tulehdusoireet saattavat voimistua
vähäksi aikaa. Koira saattaa myös kieltäytyä syömästä uutta ruokaansa ja
se voi piilotella herkkupalojaan, oksentaa yms. Tämä on kuitenkin
ohimenevää ja hetkellistä. Jos aloitat pennun kanssa, vältyt
todennäköisesti kaikilta näiltä ongelmilta. Omalla pennullani ei ollut
luiden kanssa missään vaiheessa minkäänlaisia ongelmia.
Takaisin koirakirjastoon
|