narulelu.com

Etusivu

Elina

Aida

Uutiset

Narulelut

Koirakirjasto

Galleria

Muistoissa

Vieraskirja

Linkit



Mitä on BARF?

Kirjoittanut Elina Mälkiä

BARF-ruokintaa voidaan helpommin kutsua myös raakaruokinnaksi. Sana BARF tulee englanninkielisistä sanoista Bones And Raw Food (luut ja raakaruoka) tai Biologically Appropriate Raw Food (biologisesti sopivaa raakaruokaa) ja sanat BARF, barffaaja ja barffaus ovat vakiintuneet myös suomalaisten raakaruokkijoiden käyttämiin termeihin. Tämän ruokintamuodon esiintuojana on toiminut ennen kaikkea australialainen eläinlääkäri Ian Billinghurst.

Koko ajatus lähtee siis siitä, että koiran ruokinnassa mukaillaan sitä ruokailutottumusta, jota koirien esi-isät eli sudet ovat noudattaneet vuosisatojen ja tuhansien ajan. Tätä tukee se, että koirien ruoansulatuselimistö ei ole vuosien varrella muuttunut domestikoitumisen myötä. Koirille siis tarjoillaan pääosin raakoja lihaisia luita (muodostaa 60-80 % ruokavaliosta), raakoja sisäelimiä ja kasvissosetta, joka jäljittelee kasvissyöjäsaaliseläimen mahalaukun sisältöä. Tämän lisäksi koirille toki annetaan paljon muutakin esim. kalaa, kananmunia, hapanmaitotuotteita ja ruokkijasta riippuen erilaisia lisäravinteita. Tärkeää ”oikeassa” barffauksessa on, etteivät viljat tai teolliset ruoat kuulu pääsääntöiseen ruokavalioon. Täysin hyväksyttävää on kuitenkin antaa koiralle silloin tällöin erilaisia (myös viljaa sisältäviä) ruoantähteitä yms. Tärkeintä on kuitenkin se, että koira voi hyvin ja koirienkin kohdalla pätee sanonta; olet mitä syöt!

Faktaa on, että suuri osa maailman koirista ruokitaan tänä päivänä pääsääntöisesti viljapohjaisella, teollisella kuivamuonalla. Suuri osa näistä koirista voi vallan mainiosta. Faktaa on myös se, että allergiat ja etenkin vilja-allergiat ovat lisääntyneet viime vuosina koirilla huimaa vauhtia. Monet näiden koirien omistajista ovat löytäneet avun raakaruokinnasta. Monet muutkin koiran omistajat ovat siirtyneet raakaruokintaan, vaikka heidän koirillaan ei olekaan ollut mitään varsinaisia ongelmia. Kyllähän sitä tuntee antavansa koiralleen ihan oikeaa ruokaa, kun tarjoilee koiralleen broilerin siipiä, lihaisia rintaluita, rustoja, maksaa, sydäntä, jauhelihaa, kalaa, kasvissosetta jne. sen sijaan, että vain mittaisi oikean desilitra- tai grammamäärän kuivamuonapussista päivästä toiseen. Itse tosin syötän koirilleni raakaruoan lisäksi myös NEU:ta, joka on erittäin hyvä vaihtoehto kuivamuonalle ja myös raakaruoalle.


Koiran ruoansulatus

Koiran, kuten ihmisenkin, ruoansulatuselimistö koostuu suusta, ruokatorvesta, mahalaukusta, ohutsuolesta ja paksusuolesta. Ruuansulatuselimistössä tapahtuu ruoan pilkkoutuminen ja imeytyminen. Koiran mahalaukku on hapan. Sen ph on 1-2. Mahalaukun tärkein entsyymi on pepsiini, joka hajottaa valkuaista. Suurin ero meidän ruoansulatuselimistöömme on, se että koiran (lihansyöjän) ruoansulatuskanava on paljon lyhyempi kuin ihmisen. Toisten lähteiden mukaan esim. pavut ja herneet eivät ehtisi tämän vuoksi sulaa lainkaan koiran ruoansulatuselimistössä, vaan päinvastoin voivat aiheuttaa vaikean sulavuutensa vuoksi vatsavaivoja koiralle. Tämä tuntuu kuitenkin olevan yksilöllistä, kuten monet muutkin ruoansulatukseen liittyvät asiat.


Läpimenoajat

Ruoan läpimenoajalla tarkoitetaan aikaa, joka kuluu ruoan syömisestä suolistosta ulosteena ulostulemiseen. Koirilla tämä aika vaihtelee hyvinkin paljon. Sen sanotaan vaihtelevan 12-60 tunnin välillä. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että illalla syöty tulee aamulla ulos eli aika on reilusti lähempänä 12 kuin 60 tuntia.

Ruoan kulkeutumiseen elimistön läpi vaikuttaa mm. yksilön aktiivisuus ja fysiologinen tila, sekä ruoan määrä ja laatu. Raakaruokaa syövien koirien ulostemäärät ovat yleensä huomattavan pienet verrattuna kuivamuonaan.

Syöminen on toki yksilöllistä, mutta yleisesti ottaen voidaan sanoa koirien syövän nopeasti, hotkimalla. Koiran mahalaukku on suuri ja sinne mahtuu hyvinkin paljon ruokaa, sanotaan että jopa 20-30 % koiran painosta. Onhan koirien esi-isien yleensä täytynyt syödä paljon ruokaa kerrallaan, koska ruoan saanti on ollut usein epämääräistä ja mahdollisuuksien mukaan on ollut pakko syödä ruokaa niin paljon kuin sitä on ollut saatavilla.


Suolitukos – kuinka ehkäistä?

Kaikessa ruokinnassa on riskinsä. Suolitukoksia on ollut myös koirilla, jotka syövät vain kuivamuonaa. Samoin tukos voi syntyä mistä tahansa ei-suolistoon kuuluvasta esineestä eli esimerkiksi sukasta, lelun palasesta, kivestä jne. Raakaruokintaa ajatellen suurin riski suolitukoksen syntyyn on todennäköisesti koiralla, joka syö sekä kuivamuonaa, että lihaisia luita. Tässä tapauksessa on erittäin tärkeää antaa kuivaruoka (ja viljat) ja lihaiset luut pitkällä aikavälillä (mielellään 12 tuntia) toisistaan, koska ruokien läpimenoajat ovat täysin erilaiset. Kuivamuona on ”valmiiksi” pureskeltua, nopeasti sulavaa ruokaa, kun taas lihaiset luut vaativat pitkän sulamisajan koiran suolistossa. Jos koiralle annetaan lihaisia luita ja se hotkaisee vahingossa tai ahneuksissaan liian ison palasen luuta, se yleensä oksentaa tämän palasen (joka jää pyörimään vatsalaukkuun, eikä kulkeudu lainkaan suolistoon), kun vatsalaukku alkaa muuten olla tarpeeksi tyhjä. Mikäli koiralle annetaan kuivamuonaa ennen kuin se ehtii oksentaa sulamattoman palasen, kuivamuonamassa työntää tämän palasen suolistoon, jolloin suolitukos saattaa päästä syntymään. Luiden kanssa ei kannata antaa samaan aikaan muuta kuin korkeintaan lihaa, jos luut ovat kovin lihattomia.


Aloitus

Jos olet päättänyt siirtää koirasi BARF-ruokintaan, olet jo pitkällä. Tärkeintä on kuitenkin oma päätöksesi, kukaan muu ei voi, eikä saa, tehdä sitä puolestasi, koska sinulla on vastuu koirasi ruokinnasta. Kannattaa perehtyä aiheeseen kunnolla, perusperiaatteet oppii nopeasti. Useiden kirjojen lukeminen tai kuukausien opiskelu ei ole tarpeellista, ellet itse sitä halua, mutta moni innostuu aiheesta enemmän ja haluaa oppia paljon lisätietoa.

Periaatteessa kuitenkin tarvitset tietoa koiran ravinnontarpeista, maalaisjärkeä ja oman koirasi lukutaitoa. Sinun pitää itse pystyä näkemään milloin koirasi voi hyvin. Saat varmasti paljon neuvoja useilta eri tahoilta, osa niistä on varmasti hyviä, mutta eivät kaikki. Tulet varmasti ainakin huomaamaan kuinka epäluuloisesti suuri osa ihmisistä suhtautuu lihaisten luiden syöttämiseen. Mitä enemmän opit asiasta, sitä paremmin pystyt suodattamaan myös hyvät neuvot huonoista.

Monet siirtyvät barffaukseen suoraan, ilman sen kummempia alkuvalmisteluja. Sinäkin voit halutessasi tehdä niin, etenkin jos koirasi on jo tottunut syömään raakaa jauhelihaa, luita ja sisäelimiä ja sillä on melko teräksinen vatsa.

Jos sinulla taas on aikuinen, kuivamuonaa koko ikänsä syönyt koira, joka ei ole tottunut erilaisiin ruokiin, voit aloittaa esim. seuraavalla tavalla (oletuksena on, että koira syö kaksi kertaa päivässä barffiin siirtyessään):

1. päivä

Laita molemmilla aterioilla kuivamuonan sekaan raakaa jauhelihaa. Ensimmäisellä kerralla vain hieman, toisella kerralla vähän enemmän.


2. päivä

Laita toisella aterialla kuivamuonan sekaan kasvissosetta ja toisella aterialla hieman sisäelimiä (esim. naudanmahaa, joka auttaa koiran vatsan toimintaa. Maksa on melko voimasta, joten sitä ei kannata käyttää aluksi ainakaan kovin paljoa.).


3. päivä

Anna koiralle toisena ateriana jauheliha- ja kasvissosesekoitusta.


4. päivä

Korvaa päivän toinen ateria lihaisilla luilla (suosittelen aloittamaan broilerinsiivillä). Aterioiden välissä tulisi olla mielellään ainakin 10-12 tuntia aikaa. Anna aluksi mieluummin liian pieni annos, kuin liian iso annos lihaisia luita, jotta koiran vatsa saa aikaa totutella luihin.

Ota myös huomioon, että on koiria, joiden vatsa ei yksinkertaisesti kestä minkään raa'an ruuan sekoittamista kuivamuonaan, edes jauhelihan tai kasvissoseiden. Jos koirasi vatsa reagoi yllä esittämääni totutteluun voimakkaasti, kokeile jättää kuivamuona kokonaan pois tai korvaa se vaikkapa puuro/riisipohjaisella kotiruoalla, ellet halua heti jättää nappuloita pois ruokavaliosta.

Tällaista rytmiä voi jatkaa jonkin aikaa, jos se on sinulle helpompi (toiset omistajat tarvitsevat totutteluajan, vaikka koira ei tarvitsisikaan) tai sitten siirtyä suoraan muutaman päivän totuttelun jälkeen raakaruokintaan. Tämä on myös koirakohtaista. Toisella koiralla voi mennä vatsa pahastikin sekaisin, ellet totuta sitä pikkuhiljaa erilaisiin ruokiin, kun taas toisen koiran voi siirtää kertaheitolla barffille ilman mitään totuttelemista. Pienestä ripulista ja oksentelusta ei pidä pelästyä. Kaikilla ei sellaista esiinny, mutta se ei ole myöskään mitenkään tavatonta alkuvaiheessa.

Tärkeää on kuitenkin edetä rauhallisesti eri raaka-aineiden suhteen, vaikka aluksi voi tehdä mieli kokeilla paljon kaikkea uutta. Aluksi kannattaa syöttää vain yhdenlaisia lihaisia luita, yhtä sisäelintä ja muutamia raaka-aineita kasvissoseessa. Myös hapanmaitotuotteita voi syöttää, jos haluaa (muistathan kuitenkin antaa koirallesi hyla-tuotteita). Halutessasi voit antaa koiralle myös maitohappobakteereita. Kun koiran vatsa voi hyvin (jälleen on yksilöllistä kuinka kauan tähän menee aikaa) ja se on tottunut uuteen ruokavalioon, voit alkaa kokeilemaan uusia lihaisia luita, sisäelimiä ja tehdä monipuolisia kasvissoseita.


Huom!

Kun koiralle ruvetaan syöttämään raakaa ruokaa ja sen ruokavalio uudistetaan lähes kertarysäyksellä, saattavat mahdolliset ongelma-alueet pahentua hetkellisesti. Koiralla voi olla vatsa- ja suolisto-ongelmia, iho voi kutista tai hilseillä, tulehdusoireet saattavat voimistua vähäksi aikaa. Koira saattaa myös kieltäytyä syömästä uutta ruokaansa ja se voi piilotella herkkupalojaan, oksentaa yms. Tämä on kuitenkin ohimenevää ja hetkellistä. Jos aloitat pennun kanssa, vältyt todennäköisesti kaikilta näiltä ongelmilta. Omalla pennullani ei ollut luiden kanssa missään vaiheessa minkäänlaisia ongelmia.




Takaisin koirakirjastoon

 

Copyright Elina Mälkiä elina.malkia@gmail.com