|
Riitta Aho: Koiran rakenne ja liikkeet
12.2.2005
Luentoyhteenveto
Kirjoittanut Elina Mälkiä
Luento perustui hyvin pitkälti valokuviin, joten nämä muistiinpanot ovat
erittäin pieni raapaisu siitä kaikesta mitä luennolla tuli esille.
Jokaisen koiran pitäisi pystyä elämään normaalissa ”perusperheessä”.
Myös kaikkien rotujen urosten tulisi täyttää tämä vaatimus.
Palveluskoiraroduille hyvä käsiteltävyys on erityisen tärkeää. Pennun
ostajan pitää voida olettaa, että koira elää terveen, pitkän elämän.
Koirasilmällä tarkoitetaan kykyä nähdä eroja koirien yksityiskohdissa ja
kykyä tulkita näiden erojen merkitystä. Pitää myös nähdä koiran
rakenteen ja liikkeiden tasapaino tai niiden mahdolliset puutteet.
Yleisesti ottaen pitää nähdä eroja koirissa. Toisilla ihmisillä
koirasilmä on luonnostaan parempi paremman stereonäön (kyky erottaa
kolmiuloitteisia kohteita) ansiosta.
Hyvän kasvattajan ominaisuuksiin pitää kuulua hyvä koirasilmä,
rehellisyys ja rotutietouden hallitseminen.
Hyvän koiranäyttelytuomarin tulee omata hyvä itsetunto, olla rehellinen,
hallita rotutietous, omata hyvä koirasilmä, kyky tehdä nopeita päätöksiä
ja säilyttää johdonmukainen arvostelu näyttelystä toiseen.
Koiranäyttelyiden päämäärä on hämärtynyt. Enää näyttelyiden itseisarvona
ei olekaan olla osa jalostustarkastusta. Mukaan on tullut halu voittaa
ja näyttelyt ovat saman alan ihmisten seurustelupaikka. Riitta Aho
kritisoi ”Vuoden” -koira titteleitä. Hän haluaisi poistaa kyseiset
tittelit niin näyttelyistä kuin myös käyttökoirapuolelta. Voittajia
käytetään jalostukseen, mutta ovatko ne parhaita? Myös kasvattajia jotka
mainostavat voitokkuuttaan pidetään helposti parempina
kasvattajina kuin sellaisia, jotka eivät mainosta.
Myös näyttelypaikka voi vaikuttaa koiran jalostuskäyttöön. Eri
tuomarilla sama koira voi saada täysin erilaisen tuloksen.
Pohjois-Suomessa asuvat koiraihmiset eivät pääse yhtä helposti useimpiin
näyttelyihin kuin Etelä-Suomessa asuvat. Näyttelypaikan alusta voi myös
vaikuttaa koiran liikkeiden arvosteluun. Liukkaalla lattialla hyvä
liikkeiset koirat eivät pääse esiintymään edukseen. Parhaiten hyvät
liikkeet tulevat esille maneesissa tai hieman pehmeällä alustalla.
Riitaisuus rodun kasvattajien keskuudessa ei ole ainoastaan negatiivinen
asia, sillä se estää tehokkaasti siitosmatadorien käytön.
Kasvattajan tulee ymmärtää, että ulkomuoto, luonne ja liikkumistapa ovat
kaikki perinnöllisiä ominaisuuksia, joihin ympäristö vaikuttaa, toisiin
enemmän, toisiin vähemmän. Tulee myös muistaa, että koira on
kokonaisuus.
Koirat voidaan jakaa rakenteeltaan kolmeen eri osaan:
1. Laukkaajatyyppi (esim. vinttikoirat): Nämä koirat ovat muodoiltaan
soikeita, liikunnaltaan nopeita, mutta eivät kestäviä tai vahvoja.
2. Ravaajatyyppi (esim. karjakoira): Nämä koirat ovat muodoiltaan
suorakulmaisia, liikunnaltaan ne eivät ole nopeita tai vahvoja, mutta
kestäviä.
3. Voimatyyppi (esim. bulldoggi): Nämä koirat ovat muodoiltaan pyöreitä,
liikunnaltaan vahvoja, mutta eivät nopeita tai kestäviä.
Ei ole mahdollista saada koiraa, joka olisi sekä nopea, vahva että myös
kestävä. Suuri osa koiraroduista on jotain näiden tyyppien
välimuodoista.
Rotujen muokkauksen riskitekijöitä
Jos koiraa pienennetään tai suurennetaan paljon, sen elintoiminnot eivät
pysy mukana. Esim. koira ei pysty enää synnyttämään; pahimmillaan
jalostetaan sukuja jotka eivät pysty itse synnyttämään tai edes
astumaan. Toisaalta koirat voivat jakaantua kahteen eri luokkaan,
pienikokoisimpia yksilöitä käytetään näyttelyissä ja ne pärjäävätkin
siellä. Mutta näitä samoja koiria ei uskalleta käyttää jalostukseen,
koska pelätään etteivät ne selviäisi synnytyksestä.
Epätasapaino koiran rakenteessa ja kulmauksissa aiheuttaa rasitusta
viimeistään silloin kun koira alkaa vanhentua. Tasapainoisempi pysyy
terveempänä pidempään.
Sukupuolileiman on oltava selvä. Uroksen on oltava heti tunnistettavissa
urokseksi. Nartuilla lanneosa saa olla pidempi, koska niiden pitää
pystyä synnyttämään ja kantamaan pennut.
Koiran selkä on joustava. Liikkeessä selkä elää. Spondyloosi tekee
selästä jäykän.
Koiran rintakehä ei saisi mennä kyynärpään alapuolelle, käännösten
tekeminen vaikeutuu.
Nartun hormoonikiertoon kuuluu se, että ne pudottavat osan turkistaan
hormoonivaihtelujen mukaan. Näyttelyissä nartuilta ei pitäisi vaatia
niin paljon turkkia kuin uroksilta.
Autoimmuunisairaudet ovat tulevaisuuden suuri ongelma koiraroduilla, ei
niinkään lonkkaviat tai silmäsairaudet.
Nuori koira voi alkaa peitsaamaan, koska jalat kasvavat nopeammin kuin
selkään tulee pituutta, tällöin sen on helpompi liikkua peitsaamalla.
Koira voi oppia peitsaamaan myös hihnalenkillä, kun ihminen lenkkeilee
sellaista vauhtia, että koiralle käynti on liian hidasta, mutta ravi
liian nopeaa. Peitsaaminen on normaalia tietyssä vauhdissa, sen ei silti
tulisi olla minkään rodun luontainen askellaji.
Koiran etuosa on todella tärkeä, koska laukatessa vain yksi etujalka
tulee ensiksi maahan ja ottaa koko painon vastaan. Tästä syystä
etukäpälä saattaa olla takakäpälää suurempi. Myös ranteen pitää olla
hyvä.
Takaisin koirakirjastoon
|
